Tänään on ollut kevään lämpimin päivä. Aamulla auringon noustua kuului ensimmäisen kerran kiurun lirkutus. Viime vuonna kiuru tuli näille pelloille muutamaa päivää aiemmin (8.4.).
Tähän sopinee hyvin vanhan kansan viisaus:
Istuimme ilokivellä, Päiväsellä paaterolla, Ääntä kuulimme kevähän, Suloa suvisen laulun, Ilman lintujen iloa. Kiuru ilmassa iloitsi: Kuu kiurusta kesähän! Peippo vastahan puheli: Puoli kuuta peipposesta! Rastas riemuiten sanovi: Kohta kesä käsissä, Viikon päästä vissihinki! Västäräkki väittelevi: Västäräkistä vähäsen, Tuskin tuntia tusina! Pääsky päätöksen tekevi: Minä tiedän, tien osotan: Päivä pääskystä kesähän! Kuusesta käki kukahti, Soitalti sorea lintu, Ei ehtoja laulellut, Eikä väitellyt väheä: Ilon laati ihmisille, Suven Suomelle suloisen. (Jooseppi Mustakallio, Pulmusparvi 1886)
Lorussa mainitaan myös rastas, joka ilmoittaa kohta kesän olevan käsissä. Tänään tuo rastaskin tuli meille. Räkättirastas ilmoitti tulostaa pihallamme iltapäivällä.
Tämän jutun otsikkokuva on kuvattu eilen Repovedellä Tervajärven jäällä. Siinä on noin neljä senttiä pitkä toukka. Niitä löytyi useampia. Mistä ötökästä on kyse? Kyseessä on ruosteperhosen (Phragmatobie fuliginosa) toukka. Se on yleinen koko maassa. Toukka talvehtii täysikasvuisena ja lähtee aikaisin keväällä etsimään sopivaa koteloitumispaikkaa, mutta harhautuu jäälle tai hangelle. Pieni pakkanen ei haittaa, koska se on korvannut kehonsa vettä ”pakkasnesteellä”, glyserolilla.
Kyllä luonto on ihmeellinen.
Repojotos – tiimi
Repovesi 